Who the F*ck am I?!

Mitä tapahtuu, kun flyygeli lentää takaraivoon ja eräänä päivänä herää kysymyksen edessä: ”Kuka minä olen, kun en ole kukaan?”

Mitä tapahtuu, kun kaikki vanha pirstaloituu? Kun havahtuu huomaamaan, että kaikki mitä on tähän asti luullut omaksi polukseen, ei olekaan enää totta sellaisenaan. Että mikään aiemmasta ei enää inspiroi. Kun kaikki se ”työ”, mitä on tehnyt, muuttuukin merkityksettömäksi. Tyhjäksi. Mitättömäksi. Kun voimat loppuvat. Ja, keho kipuilee.

Mitä, kun sisällä palanut totuuden ja luovuuden tuli sammuukin juuri, kun luuli sen viimein roihahtaneen ilmiliekkeihin.

Mitä, kun sisällä ollut tuli ei päässytkään roihuamaan. Mitä, kun se ei löytänytkään ulospääsyä, vaan kääntyi sisään päin kärventäen sisukset karrelle. Tuhoten alleen kaiken vanhan.

Antautuminen tyhjyydelle alkaa.
Armo. Hyväksyminen. Antautuminen. Kaikelle. Sisäiselle kuolemalle. Polvillaan rukoillen. Apua anellen. Kunpa joku voisi ohjata. Näyttää. Pelastaa. Ja silti tietäen, että kiirastulen läpi on mentävä yksin.

On valmis luovuttamaan, päästämään irti, luopumaan. Matka kohti henkistä kuolemaa on alkanut.

Onko se ahdistavaa, turhauttavaa, pelottavaa?

Mitä tapahtuu, kun laivan kurssi kääntyykin aivan toiseen suuntaan. Tai, ehkei sittenkään. Se muuttuu sukellusveneeksi. Alukseksi, joka uppoaa aina vaan syvemmälle kohti meren pohjaa. Sinne, missä simpukat odottavat kalastajaansa, löytääkseen niiden sisuksiin kätkeytyvän helmen, johon koko tähänastisen elämän matka – ehkä aikaisempienkin – nivoutuu yhdeksi, yksinkertaiseksi energiaksi.

Ja, hiljalleen jokin osa jälleen syttyy… jokin osa tietää, että olemassa on sittenkin jokin vieläkin syvempi merkitys. Oma tie. Täysin yksilöllinen. Juurichakra lämpenee. Kohtu syttyy. Avautuminen rakkaudelle, runsaudelle ja yltäkylläisyydelle alkaa.

Onko se kiinnostavaa, inspiroivaa, vapauttavaa? Hurjaa, vauhdikasta, lamauttavaa?

Oma matkani näiden teemojen parissa on viimeisen vuoden ajan ollut – sanoisinko – vähintäänkin herättelevä; välillä hurja, pelottava, paljastava, riisuva, kaunis, inspiroiva, sydäntä avaava – ja loppu viimein parasta, mitä itselleni on pitkään aikaan tapahtunut. Tyhjyydestä syntyy uusi minä.

Missä sinä menet juuri nyt?

Tervetuloa tutkimaan ja antautumaan henkisen kuoleman pariin!

Tämä syvähengitysilta tarjoaa nelituntisen tutkimusmatkan omaan itseen ja sen erilaisiin kerrostumiin.

Mitä paljastuu, kun sukellamme persoonan eri osasiin? Mitä energiaa nousee näkyväksi – itselle ja muille?

Mitä, jos löydänkin itseni tyhjyydestä? Entä, jos kaikki, mitä luulin minuksi, murenee. Mitä tapahtuu, kun egoni erilaiset viitat pirstaloituvat yksi toisensa jälkeen?

Voiko paljastua jotain, mitä en halua kohdata? Mitä, jos tarinani eivät olekaan totta, kuten niiden luulin olevan. Mitä, jos en vieläkään ole löytänyt elämäntehtävääni? Entä, jos elämä ei olekaan loputonta traumojen kaivamista ja itseni etsimistä ja syvyyteni ymmärtämistä. Merkityksien hakemista.

Entä, jos olenkin aivan tavallinen Nainen/Mies. Perheenäiti/-isä. Vaimo. Mies. Rakastaja. Sisko. Veli. Tytär. Poika. Ystävä. Aikuinen. Vanhempi.

Ja, mitä jos antaudun ”normille”, ja juuri tämän kaiken takaa paljastuukin oma lahja. Mitä, jos voisikin antautua matkalle? Antautua omalle luonnolle.

Lämpimästi tervetuloa tutkimaan, mitä tällä kertaa tapahtuu, kun antaudumme yhdessä syvähengityksen monisyiselle matkalle?

Kohtaatko suurimmat kipusi? Ilmaisetko syvyyksistä paljastuvat tunteesi, virtaatko niiden läpi, turhaudutko, luovutatko, vai surffailetko tunnemeren aalloilla? Kohtaatko sielulliset lahjasi? Ekstaattisen nautintosi? Hurjan voimasi? Hullunhauskan leikkisyytesi? Viisaan olemuksesi?

Mitä, jos kaiken tämän alta lopulta paljastuukin Tyhjyys. Avaruus. Tila. Loputtomat mahdollisuudet. Se paikka, jossa sielu on huudellut jo pidemmän aikaa. Mitä, jos juuri tästä paikasta alkaa uudestisyntyminen, ja oman lahjan kanavoiminen?

Sydäntervetuloa treffeille itsesi kanssa – tutkimaan omia olemuspuoliasi juuri sellaisena kuin olet. Tänään. Tässä ja nyt. Keskeneräisenä. Ei-koskaan-valmiina. Ei-tietämisen-tilassa. Antautuen tai sitten ei. Elämä on muutoksessa joka hetki. Katsotaan, missä se on 30.9.

Työskentelyssä avaudumme musiikin tukemana vapaalle liikkeelle, regressio-ohjaukselle, kehollisille ja energeettisille harjoituksille ja ennen kaikkea syvältä sielun sopukoista avaavalle syvähengitysmatkalle.

Ilta on tarkoitettu kaikille itsensä hengeltään ja mieleltään terveiksi kokeville, itsetutkimusmatkaa ja sielun ohjaukseen hamuaville ja sille antautuville kanssamatkaajille.

Toiveena on, että osallistujilla on jo aiempaa kokemusta tunnetyöskentelystä – ja itsetuntemusmatkailusta (kuten esim. syvähengitys, neotantra, varjotyöskentely jne.).

Illan ohjaa Nina (Tama) Näränen.